Nykyään kun tekoälyä ja sotaa tulee joka tuutista, ja drooneja tippuu melkein syliin, niin tällä kirjalla pääsee aika hyvin kartalle siitä missä mennään.
Kirjottaja, nykyään ajankohtaisohjelmien kommentaattorinakin tuttu Jyri Kosola, on tekniikan ja sotatieteiden tohtori, entinen sotilasyli-insinööri, insinöörieversti (evp) ja Puolustusvoimien ex-tutkimusjohtaja, joten asiantuntemusta riittää vaikka muille jakaa. Niinkuin tämä kirja tekeekin.
Sodankäynti on muuttunut aikalailla kokonaan ja tulee muuttumaan vielä lisää. Jopa niin, että tulee mieleen olikohan F-35 hävittäjien hankinta ihan oikea ratkaisu?
Jos rajan takaa laitetaan tulemaan satoja tai tuhansia drooneja kerrallaan, 64 hävittäjää ei niitä kaikkia pysty torjumaan, ainakaan talouden näkökulmasta kovin pitkään. Hävittäjiäkin toki tarvitaan, mutta olisiko vähän vähempi jotain halvempia ollut parempi? Säästyneillä rahoilla olisi voitu rakentaa kustannustehokkaampi droonisuoja.
Luulen, että jos olisivat aikanaan siellä pääesikunnassa ottaneet tämän kaverin tosissaan, niin ei tarvitsisi tänään arpoa missä ne pöristimet viuhuu…
Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 9h 39min
Harrin kirjahylly
Lukupäiväkirja tai jotain sinnepäin. Pääasiassa tietokirjoja, mutta satunnaisesti joukkoon voi eksyä joku romaanikin. Arviot ovat omiani, eikä niistä voi valittaa. Tai voi, mutta sitä ei huomioida.
lauantai 11. huhtikuuta 2026
👍 Jyri Kosola: Koneiden sota - Droonien läpimurto ja vallankumous
maanantai 30. maaliskuuta 2026
👍 Andy Weir: Operaatio Ave Maria
Operaatio Ave Maria on huippuarvostelut ("Yksi vuoden parhaista kirjoista." - The New York Times 2021) saanut sci-fi romaani, josta on hiljattain tehty elokuva. Se olikin syy kuunnella tämä kirja juuri nyt. Yleensähän kirja on parempi kuin filmatisointi, joten mielummin näin päin.
Andy Weir puolestaan on sama heppu, joka kirjoitti kirjan ”Yksin Marsissa”, mistä myöskin on tehty Hollywood-hitti. Tällä kertaa yksin avaruudessa Matt Damonin sijaan on Ryan Gosling. Tosin elokuvaa en vielä ole itse nähnyt, mutta hyviä arvosteluita sekin on saanut.
Kirjan aloitus on herkullinen, päähenkilö herää avaruusaluksesta, eikä muista mitään, ei edes omaa nimeään. Mitä ihmettä on tekeillä?
En paljasta enempää, mutta asiat selkiytyvät pikkuhiljaa ja mainioita juonenkäänteitä riittää loppuun asti.
Kirja on mielenkiintoinen, jännä ja hauskakin. Elokuvaakin luonnehdittiin jossain ”kaverikomediaksi”. Tieteelliset faktat antavat teokselle uskottavuutta, mutta yksityiskohtaisia matemaattisia laskutoimituksia yms. olisi voinut olla vähän vähemmänkin. Vaikkei Operaatio Ave Maria nouse Liu Cixinin Muistoja planeetta Maasta -trilogian tasolle, rima on niin korkealla että Andy Weirin teos kannattaa silti lukea.
Lukija: Aku Laitinen
Kesto: 18h 3min
keskiviikko 18. maaliskuuta 2026
👌 Oded Galor: Ihmiskunnan nousu - Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret
Miksi maailmassa on nykyään niin paljon eriarvoisuutta? Toisaalla nähdään nälkää ja toisaalla eletään ennennäkemättömässä yltäkylläisyydessä. Pikku vinkki; se ei johdu ihonväristä.
Oded Galorin teos Ihmiskunnan nousu - Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret pohtii näitä teemoja perusteellisesti ja lähtee liikkeelle jo esihistoriasta.
Galorin keskeinen väite on, että suurimman osan ihmiskunnan historiasta elintaso pysyi lähes muuttumattomana niin sanotussa malthusilaisessa ansassa: teknologinen kehitys lisäsi tuotantoa, mutta tämä johti väestönkasvuun, joka puolestaan söi hyvinvoinnin lisäyksen.
Vuosituhansia ihmiset siis elivät raataen köyhyydessä ja käytännössä jatkuvan nälkäkuoleman partaalla. 1700-luvun loppupuolelta alkaen tilanne alkoi yhtäkkiä muuttua. Miksi? Ja miksi vain osa maailmasta vaurastui ja muut jäivät köyhemmiksi?
Teollinen vallankumous on toki yksi tekijä, mutta ei koko totuus eikä perimmäinen syy.
Oded Galorin kirja on ehkä vähän kuiva, mutta ajatuksia herättävä ja saa lukijan pohtimaan uudelleen itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä vaurauden synnystä ja eriarvoisuuden juurista.
Muuten teos popularisoi valtavaa aihetta sujuvasti, mutta tietyt ilmaukset toistuvat paikoitellen joka toisessa lauseessa, tai ainakin välillä siltä tuntuu.
Lisäksi itse olisin kaivannut enemmän pohdintaa siitä, mikä osuus luonnon ja fossiilisten polttoaineiden lähes ilmaisella hyödyntämisellä on vaurastumisessa ja jatkuvassa kasvussa, ja kuinka pitkään se muka voi jatkua mm. ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhatessa?
Lukija: Satu Paavola
Kesto: 7h 9min
torstai 5. maaliskuuta 2026
👍 Naomi Klein: Tuli on irti - Maapallon polttava tulevaisuus

Naomi Klein (s.1970) on kanadalainen toimittaja, professori, aktivisti ja menestyskirjailija.
Hänen teoksensa "Tuli on irti - Maapallon polttava tulevaisuus" on jo jokusen vuoden vanha (2019), mutta edelleen ajankohtaisempi kuin moni muu. Kirja koostuu Kleinin esseistä, puheista ja artikkeleista ilmastokriisistä, politiikasta ja taloudellisesta vallasta, jotka on kirjoitettu pääosin 2010-luvulla. Se tarkastelee ilmastonmuutosta paitsi ympäristöongelmana, myös poliittisena ja taloudellisena kriisinä.
Klein esittää, että ilmastonmuutoksen juuret ovat nykyisessä globaalissa talousjärjestelmässä, joka perustuu loputtomaan kasvuun, riistokapitalismiin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Hän vaatii että torjuaksemme ilmastonmuutosta, yhteiskunta- ja talousjärjestelmät pitäisi romuttaa ja luoda tilalle jotain oikeudenmukaisempaa ja tehdä "Green New Deal".
Se herättää paitsi toivoa, myös kauhua. Kleinin ehdottamien valtavien muutosten ja Green New Dealin kautta ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia voitaisiin varmasti torjua. Iso mutta sen sijaan on tuo yhteiskunta- ja talousjärjestelmien romutus; käytännössä enemmistön maailman ihmisistä kaikissa maissa pitäisi siihen sitoutua ja se lienee mahdotonta, varsinkin kun talous- ja valtaeliitti taistelee kynsin hampain vastaan.
Kirjan viesti on liian vasemmistolainen omaan makuuni, mutta tiede on siitä kiusallista, että se ei välitä sinun eikä minun mielipiteistä. Ja tästä tulee se kauhu; Naomi Klein esittää vakuuttavasti miksi ilmastokriisiä ei voiteta ilman että laitetaan kaikki peliin, ja kun katsoo yhteiskuntia ja ihmisluontoa nyt, niin tietää että ei tule tapahtumaan. Joten odotetaan sitten että merenpinnan nousu, kuumuuden aiheuttama ruoan tuotannon romahdus, saastuminen, luontokato ja sään ääri-ilmiöiden voimakas lisääntyminen yms. itsessään, sekä niiden laukaisema räjähdysmäinen pakolaisaalto romuttaa yhteiskunta- ja talousjärjestelmät ympäri maailmaa väkisin.
Itse olen jo sen ikäinen ettei tuo ehtine minuun vaikuttaa, mutta surettaa lasten ja lastenlasten kohtalo.
Kirjan kokoelmamaisesta luonteesta johtuen siinä on jonkin verran toistoa, mikä voi lukijaa häiritä. Myös liiallinen yhdysvaltalaiskeskeisyys on harmi.
Kokonaisuutena Tuli on irti – Maapallon polttava tulevaisuus on voimakas ja ajatuksia herättävä teos. Peräti siinä määrin, että mieleen tulee jopa salaliittoteoriamaisia ajatuksia, kuten esimerkiksi; missä määrin nykyiset sodat ja kriisit ovat fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvien yritysten ja eliitin masinoimia?
Lukija: Krista Putkonen-Örn
Kesto: 10h 48min
perjantai 20. helmikuuta 2026
👌 Jessikka Aro: Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi
Jessikka Aron teos "Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi" on jatkoa hänen edelliselle, mainiolle kirjalleen "Putinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta".
Alkuosa kirjasta käsittelee Puolan presidentin ja muun johdon tappanutta lento-"onnettomuutta" vuonna 2010. Venäjä tietenkin väittää tuhon syynä olleen lentäjän virheen, mutta kuten Aron edellistä kirjaa arvioidessani kirjoitin "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se todennäköisesti on ankka", eli aika vakuuttavaa näyttöä on siitä, että jos Venäjä ei nyt ihan suoranaisesti räjäyttänyt konetta taivaalta, niin erittäin vahvasti myötävaikuttamassa se siihen oli. Puhumattakaan tapahtuneen luokattomasta jälkihoidosta. Sekin "ryssittiin" ihan tarkoituksella.
Tapahtunut asettaa muuten mm. entisen Puolan pääministerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, eli Puolan nykyisen presidentin Donald Tuskin outoon valoon.
Kirjassa käydään läpi myös Venäjän masinoima Viron Pronssisoturipatsaskiista 2007, Venäjän informaatiovaikuttamisen mediakeskus Berliinissä, trollitehdas Länsi-Afrikassa ja paljon muuta.
Oman osansa saavat myös Jessikka Aroa häirinneet ja vainonneet kotimaiset toimijat. Niiden tapahtumien selvittely (tai oikeastaan sen puute) asettaa puolestaan Oikeuslaitoksen ja Helsingin Poliisin erittäin, erittäin kummalliseen valoon.
Lukija: Satu Paavola
Kesto: 10h 41min
lauantai 17. tammikuuta 2026
💖 Stephen King: 22.11.63

Syksyllä ja alkutalvesta lukemiset jäi vähiin. Sen verran oli kiirusta, ettei oikein pystynyt keskittymään.
Ensin laitettiin talo myyntiin ja piti äkkiä saada viimeiset listat yms. paikoilleen ja puunata lukaali esittelykuntoon. Sitten kävikin hassusti ja talo suorastaan vietiin käsistä ensimmäiseltä näytöltä. Kiitos vielä Jaakolle!
Sen jälkeen ne kiireet vasta alkoivatkin; piti löytää nopeasti sopiva uusi koti ja saada se ostettua. Samaan aikaan alkoi tavaroiden karsinta ja ylimääräisten myynti tai vienti Sorttiin, koska olimme muuttamassa paljon pienempään asuntoon. Se ja muutettavien tavaroiden pakkaus vei ihan tolkuttomasti aikaa ja energiaa. Varsinainen muutto sujui onneksi helposti ja nopeasti Muuttohaukkojen toteuttamana.
Tavaroiden purku ja järjestely paikoilleen, uusien huonekalujen hankinta ja kasaus olikin sitten ihan oma lukunsa. Asiaa ei yhtään helpottanut salamavauhtia lähestynyt joulu. Lopputulos oli se, että vietin joulua ilman joulukuusta kotona ensimmäistä kertaa kuuteenkymmeneenyhteen vuoteen. Onneksi olimme joulun mökillä ja siellä kuusi sentään oli, kiitos anopin.
Yhtä kirjaa kuuntelin, mutta vaikka se ihan kiinnostava olikin, niin opus oli myös aika tylsä, enkä oikein tahtonut sitä jaksaa kun talo- ja muuttoasiat pyörivät mielessä. Ehkä siksi kuuntelu oli satunnaista ja se joutui lopulta tuonne ”Muut” -osastolle.
Tästä kyllästyneenä päätin, että seuraavana vuorossa täytyy olla joku teos, josta ei malta päästää irti. Tiesin yhden parhaista vaihtoehdoista siihen olevan tarinankerronnan mestari ja suosikkini Stephen King.
Huolimatta kauhukirjallisuuden kuninkaan maineestaan, mielestäni Stephen Kingin varsinaiset kauhuromaanit ovat pieni vähemmistö. Useammin kyse on ihmismielen pimeyksistä, yliluonnollisuuksista ja muista outouksista ja mielikuvituksen tuotteista. Mutta ennenkaikkea tarinasta ja sen kertomisesta koukuttavasti.
Tähän maailman aikaan hyvä syy lukea Kingiä on myös se, että Trumpin hallinto on tehnyt hänestä Yhdysvaltojen eniten kielletyn kirjailijan.
Kuten hän itse on sanonut :
“Run, don’t walk, to the nearest nonschool library or local bookstore & get whatever it was they banned. Read whatever they’re trying to keep out of your eyes & your brain, because that’s exactly what you need to know.”
Näistä syistä palasin siis taas hetkeksi fiktion pariin ja vaimon suosituksesta tähän kyseiseen kirjaan.
22.11.63 sekoittaa kiehtovasti tositapahtumia ja mielikuvitusta. Päähenkilö saa mahdollisuuden matkustaa ajassa taaksepäin tarkoituksena estää John F. Kennedyn murha 22. marraskuuta vuonna 1963. Paljoa enempää ei sitten voikaan kertoa pilaamatta jännitystä.
King pitää tapansa mukaan lukijan otteessaan herpaantumatta, kun juonenkäänteet seuraavat toisiaan. Ajan, paikan ja yksityiskohtien kuvaus on huikean tarkkanäköistä ja hienoa.
Tuloksena on huima sci-fi-, jännitys-, toiminta-, draama-, historia- ja rakkausromaani, jonka aikana silmäkulmakin kostuu useampaan otteeseen.
Lopuksi mieleen jää kummittelemaan kysymys:”Mitäs jos…?”
Lukija: Jari Nissinen
Kesto: 32h 48min
keskiviikko 31. joulukuuta 2025
Muut vuonna 2025 kuunnellut kirjat
👌Tacitus:
Germania
Lukija: Jukka Pitkänen
Kesto: 1h 29min
👌 Marjo Näkki, Kaja Kunnas:
Itämeren turvatarkastus - Kun sodan uhka palasi
Lukija: Anna Paavilainen
Kesto: 7h 44min
😐 Ari Turunen:
Humalan henki - Eli juomatapojen tarina
Lukija: Ari Turunen
Kesto: 7h 34min
😐 Timo R. Stewart:
Luvatun maan lumo - Israelin kristityt ystävät Suomessa
Lukija: Timo R. Stewart
Kesto: 10h 10min
Vuoden kirja:
💖 Atte Korhola:
Kristillinen äärioikeisto ja Trump
Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 15h 11min
Vuoden kirjailija:
Philip Lymbery
keskiviikko 29. lokakuuta 2025
👌 Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632
Vuonna 2014 Tieto-Finlandialla palkittu Mirkka Lappalaisen teos "Pohjolan leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632" kuvaa Ruotsin suurvalta-ajan alkua ja kuningas Kustaa II Aadolfin valtakautta Suomen näkökulmasta.
Teos kertoo, miten nuori ja energinen kuningas kanslerinsa Axel Oxenstiernan kanssa uudisti hallintoa, vahvisti armeijaa ja nosti Ruotsin Euroopan suurvaltojen joukkoon.
1600-luvun alussa Suomi oli maatalousvaltainen, köyhä, harvaan asuttu, 1590-luvun nuijasodan jäljiltä vielä osittain sekasortoinen ja väkivallan leimaama, sekä usein nälänhädän koettelema syrjäseutu. Elämää rytmittivät kirkko, vuodenajat ja ankarat luonnonolot.
Kustaan ja Oxenstiernan ansiosta yhteiskunta oli kuitenkin pikkuhiljaa järjestäytymässä uudelleen ja valtiovalta ulotti otettaan syrjäkyliin asti. Lukutaito alkoi hiljalleen levitä, mutta suurin osa väestöstä eli vielä perinteisen kyläyhteisön varassa. Papiston koulutus koheni ja ankara luterilainen kuri ulottui koko yhteiskuntaan (suurin paha oli tietenkin katolilaiset).
Sodankäynnin vaatimat resurssit oli joka tapauksessa saatava irti jostain. Suomen tehtäväksi sitten tulikin tuottaa verovaroja ja sotilaita (mm. hakkapeliitat) valtakunnan sotaretkiin Venäjällä, Puolassa ja 30-vuotisessa sodassa pitkin Eurooppaa.
Kustaa II Aadolfin aikaansaannoksista hallinnon kehittämisessä voi mainita esimerkiksi vuonna 1623 perustetun Turun hovioikeuden, joka oli ensimmäinen hovioikeus Ruotsin itäisessä osassa ja merkittävä askel oikeuslaitoksen kehityksessä, tuoden lainmukaisuutta ja suitsien paikallisten mahtimiehien mielivaltaa. Oikeudenmukaisena ja aikaansaavana Kustaa II Aadolf olikin varsin pidetty kuningas Suomessa sodista, pakkovärväyksestä ja veroista huolimatta.
Kustaa perusti Suomeen myös useita kaupunkeja, esim. Uusikaupunki 1616, Kokkola 1620, Uusikaarlepyy 1620 ja Tornio 1621 jotta hallinto ja kauppa saataisiin paremmin valvontaan ja jotta verotulot ja sotilaallinen liikenne voisivat toimia tehokkaammin.
Kustaa II Aadolf kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa, johtaessaan joukkojaan tapansa mukaan edestä.
Karismaattisen kuninkaan myyttinen maine alkoi syntyä jo hänen elinaikanaan. Nimitys ”Pohjolan Leijona” on peräisin Paracelsuksen ennustuksesta, jonka mukaan Pohjolan leijona ”kukistaisi jumalattomat viholliset (tässä tapauksessa katolilaiset) ja perustaisi uuden valtakunnan”. Kustaa II Aadolf olikin yksi historian suurimmista sotapäälliköistä, jota ihailivat sekä Napoleon Bonaparte että sotateoreetikko Carl von Clausewitz.
Mirkka Lappalainen yhdistää poliittista historiaa ja arkielämän kuvausta: hän kertoo sodista, verotuksesta ja hallintouudistuksista, mutta myös siitä, millaista oli elää 1600-luvun Suomessa – nälänhädät, noitavainot ja ankara luterilainen kuri. Samalla hän tarkastelee, miten suomalaiset osallistuivat Kustaa II Aadolfin sotaretkiin ja miten Ruotsin nousu suurvallaksi vaikutti Suomen asemaan ja kehitykseen. Teos avaakin lukijalle uuden näkökulman siihen, mistä nykyaikaisen Suomen yhteiskunnalliset ja hallinnolliset perusteet kumpuavat.
Kirja ei ole pelkkä sankarikuvaus Kustaa II Aadolfista, vaan myös kriittinen analyysi hänen valtapolitiikastaan ja sen seurauksista.
Lukija: Jukka Peltola
Kesto: 9h 44min
Luetuimmat:
-
”Hullun keisarin hovissa - Alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa” ei ole, kuten esipuheessakin todetaan, var...
-
Sattuneesta syystä tämä liippaa aika läheltä, joten vaikka teos ei ole ihan tuoreimmasta päästä (2006), niin pakkohan siihen oli tarttua. A...
-
Tämä teos päätyi virtuaaliseen kirjahyllyyni Niinan suosituksesta. Kiitos siitä! Ilkikurisessa opuksessaan Timo J. Tuikka kertoo meille mite...




