👌 Andrei Sergejeff: Egyptin historia - Kleopatran ajasta arabikevääseen

 
Andrei Sergejeffin teos Egyptin historia - Kleopatran ajasta arabikevääseen oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas vuonna 2019. Valitessani kirjan kuunneltavaksi sivuutin sujuvasti nimestä kohdan "Kleopatran ajasta" ja olin pettynyt, kun en kuullutkaan tarinoita faaraoiden loiston ajoista. Teos alkaa siis vasta antiikin ajasta ja päästyäni harmistuksestani yli, kirja osoittautui vallan mainioksi ja Egyptin historia mielenkiintoiseksi ja sisältävän loistoa, sotia, poliittisia juonia ja muita tapahtumia, sekä prefektejä, kalifeja, sulttaaneja, emiirejä, kediivejä, pashoja, suurvisiirejä, kuninkaita, presidenttejä ja muita pienempiä pomoja eri dynastioista vaikka kymmenien valtioiden tai satojen kirjojen tarpeiksi.

Ensimmäinen vastaan tullut asia mitä ei ehkä ole tullut niin ajatelleeksi on maantiede. Nyky-Egyptin pinta-alasta yli 95 % on Saharan autiomaata. Tästä seuraa "että vaikka nyky-Egyptin pinta-ala on kaksi kertaa Espanjan kokoinen, sen asutuskelpoinen pinta-ala on pienempi kuin nyky-Tanska. Tälle pienelle alueelle on kuitenkin ahtautunut arviolta 98 prosenttia koko satamiljoonaisesta väestöstä, joten asutun alueen väestöntiheys on esimerkiksi Tanskaan verrattuna parikymmentäkertainen."

Myös Egyptin hallitsemat alueet ovat vaihdelleet aikojen saatossa paljonkin ja rajat ovat seilanneet edestakaisin kuin päissään ollut merirosvo. Ja toisinaan on Egypti puolestaan on ollut alistettuna, esim. Rooman sekä Ottomaanien valtakuntien aikana.
Joka tapauksessa Egyptiin on joskus laskettu kuuluvaksi, joko osittain tai kokonaan, ainakin Nuubia (nyk. Sudan), Levantti (nyk. Israel, Palestiina, Libanon, Syyria), Siinain niemimaa ja osia Libyasta.

Sekin ehkä unohtuu helposti, että faaraoiden Egyptin ja nykyisen islamilaisen Egyptin välissä maa oli vuosisatojen ajan kristitty. Tietysti, koska Islam keksittiin vasta 600-luvulla.
Niinpä niin, kun maan, tai alueen, sivistyksen kirjoitettu historia on tuhansia vuosia vanha, siihen mahtuu kaikenlaista. Se sopisi pitää mielessä täällä metsäläis-Suomessakin.

Yllätyksenä voi ehkä pitää myös orjien asemaa. Se oli toisinaan varsin erilaista kuin mitä sillä nykyään käsitetään. Esim. Mamelukkien, eli sotilasorjien joukosta nousi useita sulttaaneja, jotka hallitsivat koko valtakuntaa. Ei hassummin orjalta. Mamelukit olivat muutenkin pystyväistä porukkaa, ainoana jenginä ikinä he onnistuivat pysäyttämään jo puoli maailmaa valloittaneet hirmuiset Tšingis-kaanin mongolit (kts. Peter Frankopan: Silkkitiet - Uusi maailmanhistoria).
Vaan olipa Egyptissä hallisijana islamilaisella ajalla esim. kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija. Totuus on usein tarua ihmeellisempää! 
Hallitsijat ja eliitti olivat muutenkin usein ihan muuta väkeä kuin egyptiläisiä, esimerkiksi em. Mamelukit olivat usein turkkilaisia tai tšerkessejä. Vallassa ovat olleet myös ainakin kreikkalaiset, roomalaiset, albanialaiset, armenialaiset ja tietysti arabit. Ja toisaalta vaikkapa Egyptin presidentti vuosina 1970–1981 ollut Anwar Sadat oli alkujaan nuubialainen.

Egypti on kautta historian toiminut monien suurvaltojen keskeisenä näyttämönä ja ollut samalla arabimaailman merkittävin valtio: islamilaisen kulttuurin ydinalue, vahva taloudellinen ja sotilaallinen toimija sekä avoin ja vaikutusvaltainen aatteellinen suunnannäyttäjä. Monet viime vuosisadan keskeiset Lähi-idän ideologiat – kuten islamilainen modernismi, panarabialaisuus, islamismi ja jihadismi – ovat joko saaneet alkunsa tai muotoutuneet juuri Egyptissä.

Teos Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen kuljettaa lukijan näiden vaiheiden läpi antiikista nykypäivään. Kertomus alkaa Rooman valtakaudesta ja arabivalloituksesta, edeten suurten historiallisten linjojen kautta Ottomaanien aikaan sekä ranskalais- ja brittivallan kausiin, Nasseriin, Suezin kriisiin ja lopulta Arabikevään tapahtumiin.

Kuten kirjailija itsekin mainitsee, aihe on niin valtavan laaja, samoin aikajana, että teos on väistämättäkin pelkkä pieni pintaraapaisu. Silti siitä saa aika hyvä yleiskuvan maailman menosta tuolla päin palloa.
Kirjoitustyyli ei ehkä ole maailman vetävin, mutta kannattaa tähän tutustua, jos historia vähääkään kiinnostaa.

 

Lukija: Jari Aula
Kesto: 18h 16min

👍 Jyri Kosola: Koneiden sota - Droonien läpimurto ja vallankumous

Nykyään kun tekoälyä ja sotaa tulee joka tuutista, ja drooneja tippuu melkein syliin, niin tällä kirjalla pääsee aika hyvin kartalle siitä missä mennään.

Kirjottaja, nykyään ajankohtaisohjelmien kommentaattorinakin tuttu Jyri Kosola, on tekniikan ja sotatieteiden tohtori, entinen sotilasyli-insinööri, insinöörieversti (evp) ja Puolustusvoimien ex-tutkimusjohtaja, joten asiantuntemusta riittää vaikka muille jakaa. Niinkuin tämä kirja tekeekin.

Sodankäynti on muuttunut aikalailla kokonaan ja tulee muuttumaan vielä lisää. Jopa niin, että tulee mieleen olikohan F-35 hävittäjien hankinta ihan oikea ratkaisu?
Jos rajan takaa laitetaan tulemaan satoja tai tuhansia drooneja kerrallaan, 64 hävittäjää ei niitä kaikkia pysty torjumaan, ainakaan talouden näkökulmasta kovin pitkään. Hävittäjiäkin toki tarvitaan, mutta olisiko vähän vähempi jotain halvempia ollut parempi? Säästyneillä rahoilla olisi voitu rakentaa kustannustehokkaampi droonisuoja.

Luulen, että jos olisivat aikanaan siellä pääesikunnassa ottaneet tämän kaverin tosissaan, niin ei tarvitsisi tänään arpoa missä ne pöristimet viuhuu…


Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 9h 39min

👍 Andy Weir: Operaatio Ave Maria

Operaatio Ave Maria on huippuarvostelut ("Yksi vuoden parhaista kirjoista." - The New York Times 2021) saanut sci-fi romaani, josta on hiljattain tehty elokuva. Se olikin syy kuunnella tämä kirja juuri nyt. Yleensähän kirja on parempi kuin filmatisointi, joten mielummin näin päin.
Andy Weir puolestaan on sama heppu, joka kirjoitti kirjan ”Yksin Marsissa”, mistä myöskin on tehty Hollywood-hitti. Tällä kertaa yksin avaruudessa Matt Damonin sijaan on Ryan Gosling. Tosin elokuvaa en vielä ole itse nähnyt, mutta hyviä arvosteluita sekin on saanut.

Kirjan aloitus on herkullinen, päähenkilö herää avaruusaluksesta, eikä muista mitään, ei edes omaa nimeään. Mitä ihmettä on tekeillä?
En paljasta enempää, mutta asiat selkiytyvät pikkuhiljaa ja mainioita juonenkäänteitä riittää loppuun asti.

Kirja on mielenkiintoinen, jännä ja hauskakin. Elokuvaakin luonnehdittiin jossain ”kaverikomediaksi”. Tieteelliset faktat antavat teokselle uskottavuutta, mutta yksityiskohtaisia matemaattisia laskutoimituksia yms. olisi voinut olla vähän vähemmänkin. Vaikkei Operaatio Ave Maria nouse Liu Cixinin Muistoja planeetta Maasta -trilogian tasolle, rima on niin korkealla että Andy Weirin teos kannattaa silti lukea.

Lukija: Aku Laitinen
Kesto: 18h 3min

👌 Oded Galor: Ihmiskunnan nousu - Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret

Miksi maailmassa on nykyään niin paljon eriarvoisuutta? Toisaalla nähdään nälkää ja toisaalla eletään ennennäkemättömässä yltäkylläisyydessä. Pikku vinkki; se ei johdu ihonväristä.
Oded Galorin teos Ihmiskunnan nousu - Vaurauden ja eriarvoisuuden juuret pohtii näitä teemoja perusteellisesti ja lähtee liikkeelle jo esihistoriasta.

Galorin keskeinen väite on, että suurimman osan ihmiskunnan historiasta elintaso pysyi lähes muuttumattomana niin sanotussa malthusilaisessa ansassa: teknologinen kehitys lisäsi tuotantoa, mutta tämä johti väestönkasvuun, joka puolestaan söi hyvinvoinnin lisäyksen.
Vuosituhansia ihmiset siis elivät raataen köyhyydessä ja käytännössä jatkuvan nälkäkuoleman partaalla. 1700-luvun loppupuolelta alkaen tilanne alkoi yhtäkkiä muuttua. Miksi? Ja miksi vain osa maailmasta vaurastui ja muut jäivät köyhemmiksi?
Teollinen vallankumous on toki yksi tekijä, mutta ei koko totuus eikä perimmäinen syy.

Oded Galorin kirja on ehkä vähän kuiva, mutta ajatuksia herättävä ja saa lukijan pohtimaan uudelleen itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä vaurauden synnystä ja eriarvoisuuden juurista.
Muuten teos popularisoi valtavaa aihetta sujuvasti, mutta tietyt ilmaukset toistuvat paikoitellen joka toisessa lauseessa, tai ainakin välillä siltä tuntuu.
Lisäksi itse olisin kaivannut enemmän pohdintaa siitä, mikä osuus luonnon ja fossiilisten polttoaineiden lähes ilmaisella hyödyntämisellä on vaurastumisessa ja jatkuvassa kasvussa, ja kuinka pitkään se muka voi jatkua mm. ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhatessa?

Lukija: Satu Paavola
Kesto: 7h 9min

👍 Naomi Klein: Tuli on irti - Maapallon polttava tulevaisuus

 

Naomi Klein (s.1970) on kanadalainen toimittaja, professori, aktivisti ja menestyskirjailija.
Hänen teoksensa "Tuli on irti - Maapallon polttava tulevaisuus" on jo jokusen vuoden vanha (2019), mutta edelleen ajankohtaisempi kuin moni muu. Kirja koostuu Kleinin esseistä, puheista ja artikkeleista ilmastokriisistä, politiikasta ja taloudellisesta vallasta, jotka on kirjoitettu pääosin 2010-luvulla. Se tarkastelee ilmastonmuutosta paitsi ympäristöongelmana, myös poliittisena ja taloudellisena kriisinä.
Klein esittää, että ilmastonmuutoksen juuret ovat nykyisessä globaalissa talousjärjestelmässä, joka perustuu loputtomaan kasvuun, riistokapitalismiin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Hän vaatii että torjuaksemme ilmastonmuutosta, yhteiskunta- ja talousjärjestelmät pitäisi romuttaa ja luoda tilalle jotain oikeudenmukaisempaa ja tehdä "Green New Deal".
Se herättää paitsi toivoa, myös kauhua. Kleinin ehdottamien valtavien muutosten ja Green New Dealin kautta ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia voitaisiin varmasti torjua. Iso mutta sen sijaan on tuo yhteiskunta- ja talousjärjestelmien romutus; käytännössä enemmistön maailman ihmisistä kaikissa maissa pitäisi siihen sitoutua ja se lienee mahdotonta, varsinkin kun talous- ja valtaeliitti taistelee kynsin hampain vastaan.

Kirjan viesti on liian vasemmistolainen omaan makuuni, mutta tiede on siitä kiusallista, että se ei välitä sinun eikä minun mielipiteistä. Ja tästä tulee se kauhu; Naomi Klein esittää vakuuttavasti miksi ilmastokriisiä ei voiteta ilman että laitetaan kaikki peliin, ja kun katsoo yhteiskuntia ja ihmisluontoa nyt, niin tietää että ei tule tapahtumaan. Joten odotetaan sitten että merenpinnan nousu, kuumuuden aiheuttama ruoan tuotannon romahdus, saastuminen, luontokato ja sään ääri-ilmiöiden voimakas lisääntyminen yms. itsessään, sekä niiden laukaisema räjähdysmäinen pakolaisaalto romuttaa yhteiskunta- ja talousjärjestelmät ympäri maailmaa väkisin.
Itse olen jo sen ikäinen ettei tuo ehtine minuun vaikuttaa, mutta surettaa lasten ja lastenlasten kohtalo.

Kirjan kokoelmamaisesta luonteesta johtuen siinä on jonkin verran toistoa, mikä voi lukijaa häiritä. Myös liiallinen yhdysvaltalaiskeskeisyys on harmi.

Kokonaisuutena Tuli on irti – Maapallon polttava tulevaisuus on voimakas ja ajatuksia herättävä teos. Peräti siinä määrin, että mieleen tulee jopa salaliittoteoriamaisia ajatuksia, kuten esimerkiksi; missä määrin nykyiset sodat ja kriisit ovat fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvien yritysten ja eliitin masinoimia?

Lukija: Krista Putkonen-Örn
Kesto: 10h 48min

👌 Jessikka Aro: Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi

Jessikka Aron teos "Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi" on jatkoa hänen edelliselle, mainiolle kirjalleen "Putinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta".

Alkuosa kirjasta käsittelee Puolan presidentin ja muun johdon tappanutta lento-"onnettomuutta" vuonna 2010. Venäjä tietenkin väittää tuhon syynä olleen lentäjän virheen, mutta kuten Aron edellistä kirjaa arvioidessani kirjoitin  "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se todennäköisesti on ankka", eli aika vakuuttavaa näyttöä on siitä, että jos Venäjä ei nyt ihan suoranaisesti räjäyttänyt konetta taivaalta, niin erittäin vahvasti myötävaikuttamassa se siihen oli. Puhumattakaan tapahtuneen luokattomasta jälkihoidosta. Sekin "ryssittiin" ihan tarkoituksella.
Tapahtunut asettaa muuten mm. entisen Puolan pääministerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, eli Puolan nykyisen presidentin Donald Tuskin outoon valoon.
Kirjassa käydään läpi myös Venäjän masinoima Viron Pronssisoturipatsaskiista 2007, Venäjän informaatiovaikuttamisen mediakeskus Berliinissä, trollitehdas Länsi-Afrikassa ja paljon muuta.
Oman osansa saavat myös Jessikka Aroa häirinneet ja vainonneet kotimaiset toimijat. Niiden tapahtumien selvittely (tai oikeastaan sen puute) asettaa puolestaan Oikeuslaitoksen ja Helsingin Poliisin erittäin, erittäin kummalliseen valoon.


Lukija: Satu Paavola
Kesto: 10h 41min

💖 Stephen King: 22.11.63

 

Syksyllä ja alkutalvesta lukemiset jäi vähiin. Sen verran oli kiirusta, ettei oikein pystynyt keskittymään.
Ensin laitettiin talo myyntiin ja piti äkkiä saada viimeiset listat yms. paikoilleen ja puunata lukaali esittelykuntoon. Sitten kävikin hassusti ja talo suorastaan vietiin käsistä ensimmäiseltä näytöltä. Kiitos vielä Jaakolle!
Sen jälkeen ne kiireet vasta alkoivatkin; piti löytää nopeasti sopiva uusi koti ja saada se ostettua. Samaan aikaan alkoi tavaroiden karsinta ja ylimääräisten myynti tai vienti Sorttiin, koska olimme muuttamassa paljon pienempään asuntoon. Se ja muutettavien tavaroiden pakkaus vei ihan tolkuttomasti aikaa ja energiaa. Varsinainen  muutto sujui onneksi helposti ja nopeasti Muuttohaukkojen toteuttamana.
Tavaroiden purku ja järjestely paikoilleen, uusien huonekalujen hankinta ja kasaus olikin sitten ihan oma lukunsa. Asiaa ei yhtään helpottanut salamavauhtia lähestynyt joulu. Lopputulos oli se, että vietin joulua ilman joulukuusta kotona ensimmäistä kertaa kuuteenkymmeneenyhteen vuoteen. Onneksi olimme joulun mökillä ja siellä kuusi sentään oli, kiitos anopin.

Yhtä kirjaa kuuntelin, mutta vaikka se ihan kiinnostava olikin, niin opus oli myös aika tylsä, enkä oikein tahtonut sitä jaksaa kun talo- ja muuttoasiat pyörivät mielessä. Ehkä siksi kuuntelu oli satunnaista ja se joutui lopulta tuonne ”Muut” -osastolle.

Tästä kyllästyneenä päätin, että seuraavana vuorossa täytyy olla joku teos, josta ei malta päästää irti. Tiesin yhden parhaista vaihtoehdoista siihen olevan tarinankerronnan mestari ja suosikkini Stephen King.
Huolimatta kauhukirjallisuuden kuninkaan maineestaan, mielestäni Stephen Kingin varsinaiset kauhuromaanit ovat pieni vähemmistö. Useammin kyse on ihmismielen pimeyksistä, yliluonnollisuuksista ja muista outouksista ja mielikuvituksen tuotteista. Mutta ennenkaikkea tarinasta ja sen kertomisesta koukuttavasti.

Tähän maailman aikaan hyvä syy lukea Kingiä on myös se, että Trumpin hallinto on tehnyt hänestä Yhdysvaltojen eniten kielletyn kirjailijan.

Kuten hän itse on sanonut :
“Run, don’t walk, to the nearest nonschool library or local bookstore & get whatever it was they banned. Read whatever they’re trying to keep out of your eyes & your brain, because that’s exactly what you need to know.”

Näistä syistä palasin siis taas hetkeksi fiktion pariin ja vaimon suosituksesta tähän kyseiseen kirjaan.

22.11.63 sekoittaa kiehtovasti tositapahtumia ja mielikuvitusta. Päähenkilö saa mahdollisuuden matkustaa ajassa taaksepäin tarkoituksena estää John F. Kennedyn murha 22. marraskuuta vuonna 1963. Paljoa enempää ei sitten voikaan kertoa pilaamatta jännitystä.
King pitää tapansa mukaan lukijan otteessaan herpaantumatta, kun juonenkäänteet seuraavat toisiaan. Ajan, paikan ja yksityiskohtien kuvaus on huikean tarkkanäköistä ja hienoa.
Tuloksena on huima sci-fi-, jännitys-, toiminta-, draama-, historia- ja rakkausromaani, jonka aikana silmäkulmakin kostuu useampaan otteeseen.
Lopuksi mieleen jää kummittelemaan kysymys:”Mitäs jos…?” 

 
Lukija: Jari Nissinen
Kesto: 32h 48min

Muut vuonna 2025 kuunnellut kirjat

👌Tacitus:
Germania
Lukija: Jukka Pitkänen
Kesto: 1h 29min

👌 Marjo Näkki, Kaja Kunnas:
Itämeren turvatarkastus - Kun sodan uhka palasi
Lukija: Anna Paavilainen
Kesto: 7h 44min

😐 Ari Turunen:
Humalan henki - Eli juomatapojen tarina
Lukija: Ari Turunen
Kesto: 7h 34min

😐 Timo R. Stewart:
Luvatun maan lumo - Israelin kristityt ystävät Suomessa
Lukija: Timo R. Stewart
Kesto: 10h 10min

Vuoden kirja:
💖 Atte Korhola:
Kristillinen äärioikeisto ja Trump
Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 15h 11min

Vuoden kirjailija:
Philip Lymbery