👍 Richard Munson: Tesla – Modernin luoja

Tarina menee niin, että kun Albert Einsteinilta kysyttiin, miltä tuntuu olla fiksuin elossa oleva ihminen, hän vastasi: "En minä tiedä. Kysykää Nikola Teslalta."

 

Kuten aina, hyvää tarinaa ei välttämättä kannata pilata faktoilla, mutta kiistatonta lienee, että serbi Nikola Tesla (1856-1943) oli nero ja yksi historian merkittävimmistä keksijöistä.

Nykyajan sähköinen arkemme olisi todennäköisesti hyvin erilainen ilman tuota omalaatuista visionääriä.

Esimerkiksi ”Virtojen sodassa” (tasavirta/vaihtovirta) Tesla päihitti itsensä Thomas Edisonin oltuaan hänellä ensin töissä. Ja vaikka italialainen Guglielmo Marconi sai Nobelin palkinnon 1909 radion keksimisestä, 1943 Marconin tärkein patentti kumottiin ja Tesla tunnustettiin radioteknologian kehittäjänä Marconia keskeisemmäksi.

Röntgen-säteet Tesla löysi itsenäisesti samoihin aikoihin kuin Wilhelm Röntgen. Tesla myös keksi tekniikoita vaihtovirran ja monivaihejärjestelmien käyttöön, oikosulkumoottorin, Tesla-muuntajan, fluoresoivan valon, langattoman viestinnän ja sähkönsiirron, kauko-ohjauksen, robotiikan, Tesla-turbiinin sekä lentokoneen pystysuoran lentoonnousun, tai ainakin myötävaikutti niiden keksimiseen. Tesla myös visioi tai ennusti mm. tutkan, aurinkoenergian, satelliitit, internetin sekä älypuhelimet ja -kellot. Hänellä oli noin 300 patenttia.

Jossain leffassa kysytäänkin:

”Keksikö se Tesla oikeasti mitään?”

”Joo, 1900-luvun!”

 

Toisin kuin hänen nimeään kantavia autoja valmistava, lähinnä Bond-leffojen kahjon pahiksen karikatyyriä muistuttava toinen omalaatuinen tyyppi, Tesla oli sivistynyt herrasmies, humaani filosofian ja taiteen tuntija, joka puhui ainakin kahdeksaa kieltä. Ystäviin kuului mm. Mark Twain.

Toisaalta pelottavine maanjäristyslaitteineen ja salamakokeineen Tesla muistutti myös sellaista ”hullua tiedemiestä”, jolta Einstein näytti siinä kuuluisassa valokuvassa.

Ei Tesla toki täydellinen ollut, ei tosiaan. Hän osasi olla itsekeskeinen, kateellinen, ärsyttävä, ylimielinen ja neuroottinen. Hän mm. kiisti Einsteinin suhteellisuusteoriat, yms. mitä ei ollut itse hoksannut.

Hän myös väitti keksineensä kosmisilla säteillä toimivan moottorin, uuden energiamuodon, ajatusten valokuvauksen sekä kuoleman säteen, ja haaveili yhteyksistä toisiin planeettoihin.

Ehkä hullun ja neron ero on tosiaan hiuksenhieno.

Silti hän oli myös niin paljon aikaansa edellä, että ymmärtämättömät aikalaiset toisinaan leimasivat Teslan ajatuksia hourailuksi. Mutta vuosikymmeniä myöhemmin hänen ideoitaan on toteutettu yksi jos toinenkin

 

Nikola Teslan kohtaloksi koitui lopulta hyväuskoisuus ja onnettomat taidot liike-elämässä, sen huomanneet liikemiehet, sekä näistä joutuneet rahahuolet ja mielenterveyshaasteet.

Surullista kyllä, Nikola Tesla kuoli hieman höynähtäneenä, köyhänä, yksinäisenä ja osin unohdettuna.

 

Richard MunsonIn teos ”Tesla - Modernin luoja” kertoo melko perinpohjaisesti Nikola Teslan tarinan.


Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 9h 41min

💖 Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia - Evoluutio, hyvinvointi ja sairaudet

Hei! Sinä siellä! Joo, just sinä! Luepas tämä opus! Tää on mahdottoman hyvä!

Harvardin yliopiston paleoantropologi ja evoluutiobiologian proffa Daniel E. Liebermanin mielenkiintoinen teos ”Ihmiskehon lyhyt historia - Evoluutio, hyvinvointi ja sairaudet” kertoo ymmärrettävästi miten olemme tulleet sellaisiksi kuin olemme, miksi sairastumme ja mitä sille voi tehdä

 

Ihmisiä vaivaavat nykyään paljon sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, muistisairaudet, syövät, allergiat, suolistosairaudet jne. jne. Oletko pohtinut miksi olemme sairaampia kuin ennen?

Emme välttämättä ole, vaan ehkä jopa paljon terveempiä. Mutta ravinnon saatavuuden, lääketieteen ja muiden nykyajan edistysten ansiosta elämme paljon vanhemmiksi. Ja sitten sairastumme noihin elintasosairauksiin. Oikeampi termi on sopeumasairaudet, sillä ihmisen evoluutio ei ole pysynyt kehittämämme maailman muutosten perässä. Ehkä maanviljelyn keksiminen tosiaan oli ihmiskunnan suurin moka, kuten Yuval Noah Hararikin kirjoitti. 

 

Springsteen lauloi ”… baby we were born to run!”, ja oli kuin olikin oikeassa

Pari miljoonaa vuotta sitten, pian puusta laskeutumisen jälkeen ja paljon ennen työkalujen ja tulenkäsittelyn kehittymistä evoluutio, luonnonvalinta ja sopeumat tekivät esi-ihmisestä ennen kaikkea juoksijan. Se näkyy vielä tämäkin päivänä; ihminen on ainoa nisäkäs, joka pystyy juoksemaan maratonin 35 asteen helteessä.

Leijonaa pakoon juostessa se ei auta paljon (se auttaa, että juoksee nopeammin kuin kaveri), mutta antiloopista saa päivällisen, kun juoksee sen ensin uuvuksiin

 

Suuri oivallus tässä kirjassa lienee se, että evoluutio ja luonnonvalinta ei ole yrittänyt, eikä yritä jatkossakaan tehdä ihmisestä hoikkaa, onnellista, tervettä tai pitkäikäistä.

Tämä varmaan vääristää nykyihmisen odotuksia.

Liebermanin mukaan evoluution ainoa päämäärä on varmistaa (ihmisen) hengissä pysyminen sukukypsäksi asti ja siten lisääntyminen.

 

Vaikka kertaus onkin opintojen äiti, pikkuisen tässä kirjassa häiritsee jatkuva samojen yksityiskohtien toisto erityisesti kirjan alkupuolella. Oikolukija tms. olisi voinut siihen puuttua.

Muuten erinomainen oppitunti ihmisen kehittymiseen, kehoon ja sairauksien välttämiseen.


Lukija: Juhani Rajalin
Kesto: 16h 23min

👍 Pentti Huovinen: Parantavat bakteerit

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri sekä bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo meille erittäin mielenkiintoisessa teoksessaan ”Parantavat bakteerit” suoliston mikrobien ja erityisesti bakteerien olevan niin tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille, että suolistossa sanotaan olevan ihmisen toiset aivot.

 

Vaivaako vatsa, immuunipuutos, astma tai verenpaine? Eikö lääke tehoa? Kärsitkö ylipainosta, jostain suolistosairaudesta tai allergiasta? Suoliston bakteeritasapaino voi olla pielessä. MS-tauti, diabetes, väsymysoireyhtymä? Sama homma. Jopa jotkin syövät, Parkinsonin ja Alzheimerin taudit, mielenterveysongelmat ja monet muut ongelmat ja sairaudet saattavat juontaa juurensa suolistosta. Ja toki bakteereita on ihmisessä muuallakin kuin suolistossa.

Proffa kertoo myös miten asiaan voi vaikuttaa. Ulosteensiirto lienee sarjaa ”älä kokeile tätä kotona”, mutta muutakin voi tehdä

 

Niin että sitä vaan tulin sanomaan, että jos oma terveys kiinnostaa, lukekaa (tai kuunnelkaa) tämä kirja ja syökää niitä kuituja. Ja kasviksia, syökää kasviksia. Välttäkää antibiootteja, jos vaan mitenkään mahdollista.

 

Pitäkää huolta bakteereistanne. Bakteeri on ystävä. Useimmiten.


Lukija: Panu Vauhkonen
Kesto: 4h 14min

👌 Vesa Sisättö: 102 murrettua myyttiä

Vesa Sisätöllä on useampikin saman tyylinen kirja, esim. ”101 yllättävää faktaa” ja ”103 kummallista juttua”, ja tämä ”102 murrettua myyttiä”, sekä muutama muu, joissa on lyhyitä, nopeita, huvittavia tai muuten mielenkiintoisia pikku tarinoita. Ja on niitä muillakin, vaikkapa Ari Turusella.

Tällaiset kirjat sopivat erinomaisesti vaikkapa työmatkaliikenteeseen pitkäjänteisyyttä vaativampien kirjojen ”välipalaksi” tai jos haluaa muuten vaan jotain kevyempää

 

Joka tapauksessa ”102 murrettua myyttiä” todistaa, että hyvää tarinaa ei kannata pilata faktoilla. Tulee ihan mieleen eräs entinen presidentti ison veden takaa, sillä valeuutiset eivät tosiaankaan ole mikään uusi keksintö.


Lukija: Paavo Kerosuo
Kesto: 3h 13min

👌 Teemu Keskisarja: Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia

Teemu Keskisarjan ”Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia” on vähän ristiriitainen kirja

 

Toisaalta Keskisarja selkeästi tietää mistä kirjoittaa ja varmasti on asiaa paljon tutkinut, mutta valittu näkökulma tavallisten ihmisten kautta on aika outo; henkilöitä on hirmuinen määrä, mutta tuolta ajalta lähteitä yksittäisistä tavallisista ihmisistä on rajallisesti. Niinpä tämä näkökulma muuttuu vain sekavaksi sarjaksi anekdootteja. Erityisesti kirjan alkupuolella.

Joitain yksittäisiä (esim. Napuen) taisteluita kuvataan hieman laajemmin, mutta Suuren Pohjan sodan taustoja, syitä ja seurauksia ei avata oikeastaan ollenkaan, joten lukiessa sitä ihmettelee että huvikseenko nämä tappelee vai mikä homma?

 

Loppupuolella kirjaa kuninkaan määräämää, suomalaisen kenraali Armfeltin turhanpäiväistä ja kohtalokasta sotaretkeä Norjaan kuvataan laajasti, mutta Isovihaa tuskin mainitaan. Jälkisanoissa on perustelut tälle ratkaisulle; Isovihasta on kirjoitettu paljon, Norjan retkestä vähemmän. Tämä ei kuitenkaan oikein vakuuta, jos tarkoitus oli kertoa tavallisten ihmisten historiasta.

Se kyllä käy selväksi, että suomalaisten näkökulmasta aika karua on meininki ollut. Vaikkei ruotsalaisetkaan erityisen hellämielisesti suomalaisia kohdelleet, kauhut tuli suurimmaksi osaksi idästä, kuinkas muuten. Se siellä on osattu jo vuosisatoja. Muuta ei niinkään

 

Vaikka ”Murhanenkeli” on vuodelta 2019, jo silloin nykyisen kansanedustajan tekstistä paistoi paikoitellen läpi puistattava Persu-ideologia ja niinpä tämä taitaa jäädä omalta osaltani viimeiseksi hänen kirjakseen, ehkä ”Hattujen sota” -teosta lukuunottamatta.


Lukija: Jussi Puhakka
Kesto: 7h 8min

👍 William MacAskill: Ihmiskunnan tulevaisuuden historia - Miljoonan vuoden näkökulma

William MacAskillin ”Ihmiskunnan tulevaisuuden historia - Miljoonan vuoden näkökulma” olikin hieman erilainen kuin etukäteen kuvittelin. Aika paljon vakavampi.

Ensimmäisten sivujen jälkeen tunne oli, että tämäpä onkin tärkeä aihe. Niin tärkeä, että soisi varsinkin maailman päättäjien lukevan kirjan ajatuksella. Mutta se lienee turha toive, poliitikkojen aikaskaala kun on vaalikausi ja tulevaisuus on (toivottavasti) miljoonia vuosia.

 

Tekoäly, ilmastonmuutos, ydinsodat, bioaseet, pandemiat ja muut vastaavat uhkaavat (mahdollisesti biljoonia) tulevaisuuden ihmisiä. He eivät kuitenkaan tulevaisuudesta käsin voi esim. äänestää tai muuten vaikuttaa asioihin tänään.

Onko meillä silti moraalinen velvollisuus ottaa heidät huomioon? MacAskill perustelee miksi on ja mitä voimme asialle tehdä.

 

Longtermismi, väestöetiikka, teknologinen stagnaatio ja arvojen lukittuminen yms. eivät ole kovin kevyttä tai helppoa luettavaa, enkä väitä ymmärtäneeni tai sisäistäneeni läheskään kaikkea, mutta mielenkiintoinen tämä kirja on. Vaikka paikoin turhankin teoreettinen. Parasta antia ovat historialliset esimerkit ja toiveikkuus.


Lukija: Krista Putkonen-Örn
Kesto: 10h 42min

👍 Heather Morris: Auschwitzin tatuoija

Auschwitzin tatuoija kertoo romaanin muodossa Lale Sokolovin tarinan ja tositapahtumista Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirillä.

Slovakialainen Lale saa Auschwitziin jouduttuaan tehtäväkseen tatuoida numerot toisten vankien käsivarsiin

 

Vaikka aihe on synkkä, teos tuo Lalen henkilön kautta esiin miten rakkaus, päättäväisyys, toivo, ystävällisyys ja erityisesti myötätunto toisia kohtaan saattaa pelastaa jopa keskitysleiriltä.

Kertomuksessa vilahtaa jopa itse Kuoleman enkeli, Josef Mengele, mutta kaikkein kammottavimmilla epäinhimillisyyksillä kirjassa ei juuri mässäillä

 

Keskitysleirien kauheuksista huolimatta, tai ehkä juuri siksi, tässä ajassa herää kysymys, että miten Israel voi kohdella omia vähemmistöjään samalla otteella?


Lukija: Markus Niemi
Kesto: 6h 54min

💖 Liu Cixin: Muistoja planeetta Maasta -trilogia: Kolmen kappaleen probleema, Synkkä metsä & Kuolema on ikuinen

 

Kesälukemiseksi suosittelen vaihteeksi romaania:

Liu Cixinin järkälemäinen ”Muistoja planeetta Maasta” Science Fiction -trilogia; ”Kolmen kappaleen probleema”, ”Synkkä metsä” ja ”Kuolema on ikuinen” on lyhyesti sanottuna nerokas!

Cixin kutoo fysiikasta, historiasta, matematiikasta, sosiologiasta, tähtitieteestä, evoluutiosta, teknologioista, politiikasta ja filosofiasta sekä fiktiivisistä keksinnöistä, salaliitoista ja vieraista sivilisaatioista niin salaperäisen vyyhdin että heikompaa hirvittää.
Ja tämä on vasta alkua, sillä ensimmäisen osan lopussa Liu Cixin vaihtaa isommalle ja kiihdyttää ihan sananmukaisesti uusiin ulottuvuuksiin. Meno myös jatkuu vähintään yhtä huimaavana toisessa ja kolmannessa osassa.
Tulevaisuuden tilanteet ja tunnelmat trilogiassa vaihtelevat laidasta laitaan, ahdistavasta epätoivosta auvoiseen elämään tasa-arvoisessa hyvinvointiyhteiskunta-utopiassa ja kaikkeen siltä väliltä.
Kuvitelmat arkielämästä erilaisissa tulevaisuuksissa ovat hirmu mielenkiintoisia, esimerkiksi asuminen, liikkuminen, pukeutuminen, teknologia ja jopa ihmisten ulkonäkö jne.

Toisinaan voi tuntua siltä, että Liu Cixcin sortuu jaarittelemaan, mutta kaikelle kyllä selviää tarkoitus. Ehkä paikoitellen olisi silti ollut mahdollisuus vähän tiivistää kerrontaa.
Toki kirjan aikajanakin on pitkä, Kiinan kulttuurivallankumouksesta 1960-luvulta piiiiiitkälle tulevaisuuteen, joten…
Osin samasta syystä trilogiassa on hengästyttävä määrä henkilöitä, ja kun suurimmalla osalla on tämmöisen länkkärin korvaan kovin samankaltaiselta kuulostavia kiinalaisia nimiä, niin aina ei meinaa pysyä kärryillä siitä kuka onkaan kuka. Onneksi E-kirjan ensimmäisen ja kolmannen osan alussa on edes lyhyt henkilöluettelo. Äänikirjan kuuntelijan kannattaakin ladata myös E-kirja ja vaikka ottaa kuvakaappaus luettelosta, niin siihen on helppo palata.

Trilogia on monella tasolla ajatuksia herättävä ja voimakkaasti kantaa ottava, tieteen ja erityisesti ympäristön puolesta sekä autoritäärisiä hallintoja ja valvontayhteiskuntia vastaan. Jopa siinä määrin, että ihmetyttää miten hän on voinut Kiinassa näin kirjoittaa.
En myöskään yllättyisi, jos kirjailija olisi tutustunut esim. Linkolan ja Unabomberin ihmisvastaisiin manifesteihin ynnä muihin vastaaviin ajatuksiin.
Uskoa, uskontoja tai ehkä oikeastaan sokeaa uskomista kritisoidaan myös varsin selvästi.
Kirja haastaa lisäksi nykyihmisen aikakäsityksen, jossa kaikki tärkeä tapahtuu juuri nyt, tai ainakin omana elinaikana, eikä historiaa kunnioiteta tai oman sukupolven jälkeisestä tulevaisuudesta oikeasti välitetä.
Kirjailija kyllä tuntuu tietävän tieteestä ja historiasta melkoisesti ja se tekeekin kirjan visioista uskottavia.

Yritän olla paljastamatta juonesta  liikoja, mutta sanotaanko vielä vaikka niin, että ehkä ihmiskunnan kannattaisi kuitenkin lopettaa se ulkoavaruuteen huhuileminen 😱


Lukija: Aku Laitinen
Kesto, I osa: 13h 26min
Kesto, II osa: 22h
Kesto, III osa: 24h 50min