Teemu Keskisarjan ”Murhanenkeli - Suuren Pohjan sodan ihmisten historia” on vähän ristiriitainen kirja
Toisaalta Keskisarja selkeästi tietää mistä kirjoittaa ja varmasti on asiaa paljon tutkinut, mutta valittu näkökulma tavallisten ihmisten kautta on aika outo; henkilöitä on hirmuinen määrä, mutta tuolta ajalta lähteitä yksittäisistä tavallisista ihmisistä on rajallisesti. Niinpä tämä näkökulma muuttuu vain sekavaksi sarjaksi anekdootteja. Erityisesti kirjan alkupuolella.
Joitain yksittäisiä (esim. Napuen) taisteluita kuvataan hieman laajemmin, mutta Suuren Pohjan sodan taustoja, syitä ja seurauksia ei avata oikeastaan ollenkaan, joten lukiessa sitä ihmettelee että huvikseenko nämä tappelee vai mikä homma?
Loppupuolella kirjaa kuninkaan määräämää, suomalaisen kenraali Armfeltin turhanpäiväistä ja kohtalokasta sotaretkeä Norjaan kuvataan laajasti, mutta Isovihaa tuskin mainitaan. Jälkisanoissa on perustelut tälle ratkaisulle; Isovihasta on kirjoitettu paljon, Norjan retkestä vähemmän. Tämä ei kuitenkaan oikein vakuuta, jos tarkoitus oli kertoa tavallisten ihmisten historiasta.
Se kyllä käy selväksi, että suomalaisten näkökulmasta aika karua on meininki ollut. Vaikkei ruotsalaisetkaan erityisen hellämielisesti suomalaisia kohdelleet, kauhut tuli suurimmaksi osaksi idästä, kuinkas muuten. Se siellä on osattu jo vuosisatoja. Muuta ei niinkään
Vaikka ”Murhanenkeli” on vuodelta 2019, jo silloin nykyisen kansanedustajan tekstistä paistoi paikoitellen läpi puistattava Persu-ideologia ja niinpä tämä taitaa jäädä omalta osaltani viimeiseksi hänen kirjakseen, ehkä ”Hattujen sota” -teosta lukuunottamatta.